Voidaan hyvin todeta, että jokaisen tulee tehdä päiväohjelmaansa erityisvalmisteluja hyvän ja rentouttavan yöunen aikaan saamiseksi. Aikuisen ihmisen unentarve on arkipäivisin keskimäärin 7,3 tuntia, viikonloppuna tulee vielä tunti lisäksi. Vain 10% ihmisistä tarvitsee lyhyemmän unen. Ihminen kestää hyvin vielä unen lyhentämistä keskimäärin kahden tunnin verran, mutta sitä saisi tapahtua vain harvoin.

• Unta tarvitaan rentoutumiseen ja jännitteistä vapautumiseen.
• Unen aikana tapahtuu myös tietynlaista ”latautumista”, mm. immuunijärjestelmä aktivoituu.

Jos uniaika lyhenee jatkuvasti, sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia. Se on toisaalta myös ymmärrettävää – lyhyemmän unen jälkeen tapahtuu palautuminen syvän unen vaiheen pitkittymisen kautta, me ikään kuin nukumme seuraavana tehokkaammin, korvaten näin muutaman tunnin unenajan menetyksen yhdessä yössä.

• Jokaisen ihmisen unenajan pituus on erilainen, sen määrittelevät hänen unentarpeensa ja vuorokausirytminsä. Mitä pitempi on hereillä olon aika, sen pitempi ja syvempi on uni.

Huonolaatuinen uni ja huonosti nukutut yöt eivät aiheuta pelkästään päivällä koettua väsymystä, vaan myös useita muita terveyshaittoja

• Aineenvaihdunta, verenpaine, syke ja hengitystiheys sekä veren virtaus sydämeen hidastuvat ja lihasten tonus laskee
• Vähäinen uni saattaa vähentää ruokavalion vaikutusta, kiihdyttää vanhenemisprosessia ja vaikuttaa immuunijärjestelmän tasapainoon. Riittää, että useana yönä nukutaan vaikka tunti tavanomaista vähemmän, ja se riittää aiheuttamaan uupumuksen, joka on paljon useammin diagnosoitu vaiva kuin unettomuus ja muut unihäiriöt.

Tutustu lisäksi myös 40 uneen liittyvää tosiasiaan (englanniksi)